Case: Covidpass - UUTISIA 19.3.2024

Case: Covidpass - UUTISIA 19.3.2024Mika V. vs. @valtioneuvosto @FazerGroup Käräjäoikeuden tuomari Petri Voima antaa ilmiselvästi esteellisen Marko Lepistön jatkaa #koronapassi oikeudenkäynnin yhtenä tuomareista. Lue "SELOSTUS ASIASTA" eteenpäin.Lopputulos on että huhtikuussa tuomitsemassa on 2 ilmiselvän esteellistä, #markkusaarikoski (työ-ja elinkeinoministeriön alaisuudessa osa-aikainen valtakunnan sovittelija, Marinin hallituksen nimeämä) sekä #markolepisto (tuominnut samankaltaista casea aiemmin ja osoittanut olevansa aseenteellinen siinä) ja määräaikaisessa työsuhteessa #nooranykanen Mitä mieltä X- yleisö on tästä? SELOSTUS ASIASTAEsteellisyysväiteVaatimusMika Vauhkala on vaatinut, että käräjätuomari Marko Lepistö todetaan esteelliseksi käsittelemään asiaa L 706/2022/1504.PerusteetKäräjätuomari Marko Lepistö oli toiminut käräjätuomarina asiassa L706/2021/2416 (tuomio 10.9.2021, ratkaisunumero 165570/2021).Tapauksessa oli ollut kysymys kantajien vaatimasta hyvityksestä yhdenvertaisuuslain rikkomisen johdosta, kun HUS / Helsingin naistenklinikkaei ollut ottanut kantajia vastaan, koska he eivät olleet käyttäneet kasvomaskeja. Naistenklinikalla oli tuolloin ollut voimassa maskisuositus.Käräjätuomari Lepistö oli hylännyt kanteen haastetta antamatta mm. silläperusteella, että: “[Kantajien] kannevaatimuksen taustalla oli denialismiin perustuva Korona-pandemian vakavuuden kieltäminen. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan [kantajiin] väitetysti kohdistettu menettely on perustunut kuitenkin tapahtuma-aikana yleisen käsityksen mukaan tarpeelliseen ja välttämättömään keinoon suojata sairaalaympäristössä oleskelevien muiden ihmistenterveysturvallisuus. Yhdenvertaisuuslaki ei voi suojata yksilön sellaistamielipidettä, joka on tai saattaa olla omiaan vaarantamaan muiden ihmistenterveyden tai yleisen turvallisuuden." Edelleen tuomion mukaan “[kantajat] olivat aviopari, jota oli estetty esitetyn mielipiteen vuoksi pääsemästä lapsivesitutkimukseen. Kantajat olivatilmoittaneet, että he eivät uskoneet Covid-19-pandemian vakavuuteen, ja ettäainakaan maskit eivät auttaneet kyseistä tautia vastaan. Maskin ja visiirinkäyttö aiheutti molemmilla paniikkikohtauksen.”Käräjätuomari Lepistö oli siis jättänyt toimittamatta haasteen HUS:lle silläperusteella, että hän itse oli esittänyt kantajien kannevaatimuksen perustanaolleen ”denialismiin” perustunut koronapandemian vakavuuden kieltäminen.Mitään tällaista ”denialismiin” liittyvää väitettä ei kuitenkaan haastehakemuksessa ollut esitetty. Lisäksi kantajiin kohdistettu menettely(maskin käytön vaatiminen) oli käräjätuomari Lepistön mielestä perustunut tarpeelliseen ja välttämättömään keinoon suojata terveysturvallisuutta.2 (6)Käräjätuomari Lepistö oli jo ennen haasteen toimittamista päättänyt OK 5:6.2§:n nojalla, että haastehakemus oli selvästi perusteeton. Käräjätuomari Lepistön mukaan kantajat eivät olisi edes väittäneet, että heitä olisi kohdeltuepäsuotuisammin kuin muita sairaalan asiakkaita oli kohdeltu, ja että tästä väittämistaakan täyttämättä jättämisestä johtuen kanteessa ilmoitetuistaseikoista ei voisi seurata heidän pyytämäänsä seurausta, jonka vuoksi kanneoli hylättävä. Väite oli kuitenkin absurdi: kantajathan nimenomaan totesivat oikeustosiseikkana, että edellytykseksi heidän pääsylleenlapsivesitutkimukseen 23.3.2021 oli asetettu maskin tai visiirin käyttäminen ja että he eivät mm. terveydellisistä syistä voineet maskia tai visiiriä käyttää, eliettä heitä kohdeltiin kiellettyyn syrjintäperusteeseen nojautuen epäsuotuisammin kuin maskia tai visiiriä käyttäviä sairaalan asiakkaita, jotkapääsivät sairaalaan hoitoon. Siten pelkästään sitä, että kantajat eivät olleet nimenomaisesti ”alleviivaten” todenneet, että heitä kohdeltiin eriarvoisesti kuinmaskia käyttäneitä asiakkaita, oli hyvin vaikea nähdä riittävänä syynä kanteen ”ilmiselvälle” oikeudelliselle perusteettomuudelle OK 5:6.2 §:n tarkoittamallatavalla.Käräjätuomari Lepistön ennakkoasenteellisuuteen ja tuomion perustelujen fasadimaisuuteen viittasi myös se, että hän viittasi tuomion perusteluissayhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momenttiin jättämällä ilmeisen tarkoitushakuisesti siteeraamatta säännöksen loppuosaa. Hän totesi, että erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteensaavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Säännös kuitenkin jatkui siten, että tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on mm. julkisen vallan käytöstätai julkisen hallintotehtävän hoidosta. Käräjätuomari Lepistö oli tiennyt tai hänen olisi tullut tietää, että lapsivesitutkimukset kuuluvat terveydenhuoltolain (1326/2010) 15 §:n mukaisten neuvolapalveluiden piiriin, jotka kuuluvatyhdenvertaisuuslain 11.2 § 1 kohdan mukaiseen julkisen hallintotehtävän hoitamisen alaan.Lapsivesitutkimusten järjestämistä koski yhdenvertaisuuslain 11.1 §:n mukainen erilaisen kohtelun lakiin perustumisen vaatimus, eikä käräjätuomariLepistön soveltama 11.2 § tullut lapsivesitutkimuksiin liittyen sovellettavaksi. Tästä johtuen lapsivesiklinikan esittämän maskivaatimuksen olisi tullutperustua eduskunnan säätämään lakiin yhdenvertaisuuslain 11.1 §:n edellyttämällä tavalla, jotta vaatimus olisi voinut ollayhdenvertaisuusvaatimuksen mukainen ja siten laillinen. Suomessa ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut säädetty maskien käyttöä laillapakolliseksi, ja vaikka valtioneuvosto olikin esittänyt tällaista lakia keväällä 2021, oli se vetänyt esityksensä pois käsittelystä 31.3.2021, eikä missäänvaiheessa palannut asiaan.Käräjätuomari Lepistön kantajien kannevaatimuksesta käyttämä denialismi- sana (sana, jota kantajat itse eivät missään vaiheessa olleet käyttäneet)yhdistettiin yleisessä kielenkäytössä lähinnä yhteiskunnallisesti erityisen paheksuttaviin ilmiöihin, kuten ilmastodenialismiin, holokaustin kieltämiseen jarokotedenialismiin.Kantaja katsoi, että käräjätuomari Lepistön denialismi-sanan käyttöä asian kantajan kannevaatimukseen liittyen oli pidettävä poikkeuksellisenehdottoman kannanoton esittämisenä irrallaan oikeuslähteistä, joka antaa aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta vaarantavaa.Edellä esitetyn perusteella kantaja piti selvänä, että käräjätuomari Lepistön 10.9.2021 antamassa tuomiossa käyttämä voimakas kielellinen ilmaisu antoiOK 13:7.2:n tarkoittamalla tavalla perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan tapauksen kanssa samankaltaisia oikeuskysymyksiäsisältävien koronatoimia kyseenalaistavien asioiden käsittelyssä, kuten nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa Vauhkala vs. Suomen valtio ja Fazer.3 (6)Koska käräjätuomari Lepistö oli soveltanut asiassa L 706/2021/2416 yhdenvertaisuuslakia edellä mainitulla tavalla ilmeisen tarkoitushakuisesti, käyttänyt voimakkaasti asenteellista kieltä kantajan kannevaatimuksiin liittyen sekä hylännyt kyseisen kanteen haastetta antamatta ilmeisen kevein ja / taikyseenalaisin perustein, antoi tämä perustellun aiheen epäillä hänellä olevan OK 13:7.2 §:n tarkoittamalla tavalla ennakkoasenne yleisemminkinkoronapandemiaan liittyviin ja koronatoimia kyseenalaistaviin oikeustapauksiin. Kantaja katsoi käräjätuomari Lepistön ennakkoasenteenolevan sellainen, että hän ei kyennyt toimimaan tapauksessa Vauhkala vs. Suomen valtio ja Fazer objektiivisesti ja puolueettomasti.Käräjätuomari Lepistön lausumaEsteellisyysväite tuli hylätä.Mika Vauhkala oli väittänyt, että käräjätuomari Lepistö oli ennakkoasenteen vuoksi esteellinen osallistumaan asian Vauhkala vs. Suomen valtio ja FazerRavintolat Oy käsittelyyn, koska tämä oli aikaisemmin toiminut tuomarina asiassa L 706/2021/2416 ja soveltanut siinä yhdenvertaisuuslakia ilmeisentarkoitushakuisesti ja käyttänyt asenteellista kieltä sekä hylännyt kanteen haastetta antamatta ilmeisen kevein ja/ tai kyseenalaisin perustein.Asiat eivät olleet samanlaiset tai edes samankaltaiset. Aikaisempi ratkaisu ja kanteen hylkääminen haastetta antamatta oli perustunut siihen, että kantaja eiollut haastehakemuksen täydentämisenkään jälkeen vedonnut sellaiseen yhdenvertaisuuslain mukaiseen syrjintäperusteeseen, jonka perustella väitesyrjinnästä olisi voinut menestyä. Ratkaisu oli lainvoimainen ja lopputuloksen ja perustelujen osalta hovioikeuden hyväksymä. Helsingin hovioikeus olievännyt asian jatkokäsittelyluvan päätöksellään 27.1.2022.Nyt käsittelyssä olevassa asiassa pääasiallinen kysymys oli koronatodistuksen käyttöä koskevan sääntelyn perustuslainmukaisuus ja se,oliko sääntely johtanut kantajan perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien loukkaamiseen.Käräjätuomari Lepistö totesi, että hänellä ei ollut yleistä ennakkoasennetta koronapandemiaan liittyviin ja koronatoimia kyseenalaistaviinoikeustapauksiin. Hänellä ei myöskään ollut mitään liityntää nyt käsiteltävän asian osapuoliin tai heidän avustajiinsa. Hänen tiedossaan ei ollutaikaisemman ratkaisun perusteella taikka muutoinkaan sellaista seikkaa, joka estäisi toimimasta nyt kysymyksessä olevassa asiassa tuomarinaobjektiivisesti ja puolueettomasti.KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUPerustelut TaustaAsiassa on ilmennyt, että käräjätuomari Lepistö on aikaisemmin käräjätuomarina ratkaissut asian L 706/2021/2416.Ratkaistavana on, onko käräjätuomari Lepistö edellä mainitussa asiassa antamansa ratkaisun vuoksi esteellinen toiminaan tuomarina asiassa L706/2022/1504. Sovellettavat säännöksetOikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuläheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on4 (6) asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheenepäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Pykälän 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleensamassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun taimuun erityisen syyn vuoksi. Pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettavaseikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.Tuomarin esteellisyyttä koskevien säännösten esitöissä on todettu, että 2 momentissa tarkoitettu perusteltu epäily tuomarin puolueettomuudenvaarantumisesta voi syntyä, jos tuomari joutuu käsittelemään samaa asiaa tai ratkaisemaan saman asian tai siihen läheisesti liittyvän kysymyksen kahteenkertaan tai jopa useamminkin. Tällaiset tilanteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat tapaukset, joissa tuomari onaikaisemmin käsitellyt asiaa tai ratkaissut sen samassa tuomioistuimessa.Toisessa ryhmässä ovat tapaukset, joissa tuomari on joutunut saman asian kanssa tekemisiin joko toisessa tuomioistuimessa tai toisessaviranomaisessa. Kolmannen ryhmän muodostavat tapaukset, joissa tuomari on ollut asian kanssa tekemisissä muutoin kuin tuomarina tai viranomaisena.Kaikissa näissä tilanteissa saattaa herätä perusteltu epäily, että asian aikaisempi käsitteleminen ja varsinkin sen ratkaiseminen on jo aiheuttanut tuomarille vahvan ennakkoasenteen siitä, miten asia on lopullisestiratkaistava. Tämän ennakkoasenteen vuoksi on pelättävissä, että tuomari ei kykene puolueettomasti ja avoimesti arvioimaan ja ratkaisemaan samaa asiaasen tullessa uudelleen hänen käsiteltäväkseen (HE 78/2000 vp, s. 19).Epäily ennakkoasenteesta voi syntyä siitä, että tuomari on osallistunut samassa tuomioistuimessa aikaisemmin asian tai sen osan ratkaisuun taikkamuusta erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että tuomari on saanut oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella asiaa koskevia tietoja ja että hän on ennen asian vireilletuloa ottanut asian ratkaisuun kantaa (HE78/2000 vp, s. 42). Esteellisyyssäännösten esitöissä (s. 47) todetaan vielä, että tuomari onesteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Asianosaisen oma käsitys tuomarinesteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntäesteellisenä. Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltäväänasiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaahänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa.ArviointiKuten esitöistä ilmenee, ennakkoasenne on käsillä ensisijaisesti silloin, jos tuomari on aikaisemmin käsitellyt samaa asiaa tai siihen läheisesti liittyvääkysymystä taikka muutoin ollut tekemisissä saman asian kanssa. Sen vuoksi asiassa on ensiksi arvioitava, onko käräjätuomari Lepistön aikaisemminratkaiseman asian L 706/2021/2416 ja nyt käsiteltävänä olevan asian L706/2022/1504 välillä sellainen yhteys, että niitä olisi pidettävä samanaasiana.Asiassa L 706/2021/2416 kantajat olivat kanneperusteena esittäneet, ettäHUS / Lastenklinikka oli kieltäytynyt hoitotoimenpiteistä sen vuoksi, ettäkantajat olivat kieltäytyneet käyttämästä maskia. Kantajien mukaan Husin menettely oli syrjinyt heitä. Käräjätuomari Lepistö on 10.9.2021 antamassaantuomiossa hylännyt kanteen selvästi perusteettomana.5 (6)Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys koronatodistuksen käyttöä koskevan sääntelyn perustuslainmukaisuudesta ja siitä, oliko sääntely johtanut kantajan perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa turvattujenoikeuksien loukkaamiseen.Asioille on yhteistä se, että molemmissa on ollut kysymys koronaviruksen leviämisen estämiseksi tähtäävien toimien aiheuttamista seurauksista.Asoissa oli kuitenkin eri asianosaiset, erilainen tapahtumienkulku ja eri oikeudelliset kysymykset. Kysymys ei siten ole edellä selostetuissa esitöissätarkoitetulla tavalla samasta asiasta.Asiassa on toiseksi arvioitava, voidaanko käräjätuomari Lepistöllä katsoa olevan sellainen oikeuskysymystä koskeva ennakkoasenne, että häntä senvuoksi tulisi pitää esteellisenä. Näiltä osin Vauhkala on esteellisyysväitteensä perusteluissa todennut, että käräjätuomari Lepistön asiassa L 706/2021/2416antama ratkaisu on asiallisesti väärä ja että käräjätuomari Lepistö onperusteluissaan esittänyt poikkeuksellisen ehdottoman kannanoton irrallaanoikeuslähteistä.Lopputulosta koskevassa arvioinnissa on perusteltua kiinnittää huomiota siihen, että käräjätuomari Lepistön ratkaisun oikeellisuus on saatettuhovioikeuden arvioitavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:n 1 momentin 1 kohden mukaan jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmeneeaihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Hovioikeus ei ole myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeudenlupaharkinnan lopputuloksesta on siten pääteltävissä, että hovioikeus on pitänyt käräjätuomari Lepistön ratkaisun lopputulosta oikeana.Vauhkalan näkemys siitä, että käräjätuomari Lepistö olisi esittänyt poikkeuksellisen ehdottoman kannanoton irrallaan oikeuslähteistä onperustunut lähinnä siihen, että käräjätuomari Lepistö on osana perustelujaan käyttänyt ilmaisua ”denialismi”. Näiltä osin käräjäoikeus toteaa, että yksistäänsanotun ilmaisun käyttämistä ei voida pitää oikeuslähteistä irrallaan olevana kannanottona, saati poikkeuksellisen ehdottomana sellaisena.Ratkaisevaa on, että asioissa L 706/2021/2416 ja L 706/2022/1504 ovat arvioitavana eri oikeudelliset kysymykset. Käräjätuomari Lepistö ei ole ensinmainitussa asiassa esittänyt sellaista oikeudellista kantaa, josta voisi seurata esteellisyys myöhemmässä asiassa. Sanottua johtopäätöstä ei oleperusteltua arvioida toisin jonkin käräjätuomari Lepistön käyttämän yksittäisen ilmaisun perusteella.Yhteenvetona käräjäoikeus toteaa, että asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei ole ratkaiseva vaan epäilyn tulee olla objektiivisestiarvioiden aiheellinen. Vauhkala ei ole esittänyt esteellisyysväitteensä tueksi sellaista seikkaa, joka objektiivisesti arvioiden antaisi perustellun aiheenepäillä käräjätuomari Lepistön puolueettomuutta asiassa.Väite käräjätuomari Lepistön esteellisyydestä on siten hylättävä.PäätöslauselmaTuomarin esteellisyyttä koskeva väite hylätään.Muutoksenhaku Ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.Käräjätuomari Petri Voima#helsinki #suomi #oikeus #fazer #markolepisto #tuomari #koronapassi #casecovidpass #vapaus #perusoikeudet #ihmisoikeudet #finland #sannamarinLähde: https://twitter.com/MikaVauhkala/status/1770042985415049597
Tausta musiikki Jösse:https://youtu.be/yksdYHWfE2M?si=7wt-MD9VM2rjlWoh