explainhow

фи́нская ба́ня f (fínskaja bánja) момоца (momoca) 桑拿 (sāngná) საუნა (sauna) սաունա (sauna) σάουνα (sáouna) सॉना (sŏnā) sána sauno サウナ 사우나 pierts pirts pirtis ซาวน่า (saaonâa) Totuus SAUNAsta, totuus suomalaisista The Truth about SAUNA the Truth about Finns (englanninkielinen nimi) Sanningen om SAUNAn, sanningen om finländarna (ruotsinkielinen nimi) SAUNA, die Finnen mögen's heiss (saksankielinen nimi) SAUNA, les Finlandais l'aiment chaud (ranskankielinen nimi) Ykkösdokumentti. Sauna (elokuvatarkastamon nimi) Elokuva, lyhyt dokumentti, Suomi Nina Stenros , Ohjaaja ; Anu Valve , Ohjaaja 2008 sauna Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. (Finnish saying) An illness will kill you if booze, tar and sauna won't heal it. Any bath where sweating is part of the bathing process. turkkilainen sauna ― Turkish bath (figuratively) a very hot place Synonyms: helvetti, pätsi Täällä on kuin saunassa. It's like a sauna in here.

Nykysuomessa suomalais-ugrilaiseen kantakieleen kuuluvia sanoja on n. 300. (Lehikoinen 1994: 238.) Unkarissa on n. 700 sanaa, jotka kuuluvat sekä uralilaiseen, suomalais-ugrilaiseen että ugrilaiseen kantakieleen (Kulonen 1996: 31). Yhteisiä omaperäisiä sanoja suomessa ja unkarissa on noin 250 (suom. kala – unk. hal, käsi – kéz, veri – vér, pää – fej, me – mi, alla – alatt) (Csepregi 1991: 16–17). In modern 🇫🇮, there are about 300 words belonging to the Uralic Proto-language. (Lehikoinen 1994: 238.) In 🇭🇺 there are about 700 words that belong to both Finno-Ugric and Uralic Proto-language. (Kulonen 1996: 31). Common original words in Finnish and Hungarian are about 250 (Finnish kala - Hungarian hal, käsi – kéz, veri – vér, pää – fej, me – mi, alla – alatt) music: LP： Veljo Tormis, Olev Oja - Kalevala - 1987

https://www.youtube.com/@anastasia_prokosheva Анастасия Прокошева Ćorjaloz atased Чоръялоз Атасэд Kukko Laulaa 🇫🇮 Ćeber zabor jyljosad Чебер забор йылъёсад Kauniin aidan päällä Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber azbar šorjosad Чебер азбар шоръёсад On pihalla kaunista Utyloz punyjed Утылоз пуныед Haukkuu peni (koira) Ćeber kenos aźjosad Чебер кенос азьёсад Kaunis on lato Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber gurt kotyrjosad Чебер гурт котыръёсад Kauniin kylän lähellä Gyrdaltoz užpijed Гырдалтоз ужпиед Ori hirnui Ćeber kapka aźjosad Чебер капка азьёсад Kauniin portin edessä Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber uram kuźjosad Чебер урам кузьёсад Kaunis pitkä katu Utyloz punyjed Утылоз пуныед Haukkuu peni (koira) Ćeber kenos aźjosad Чебер кенос азьёсад Kaunis on lato Kyrćaloz arganed Кырчалоз арганэд Villi ? harmonikka Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Etymology чебер • (ćeber) beautiful, handsome Compare Tatar чибәр (çibär), Bashkir сибәр (sibər) and Mongolian цэвэр (cever). Cognates include Moksha цебярь (ćebäŕ). атас • (atas) cock Compare Tatar әтәч (ätäç) and Bashkir әтәс (ətəs). Cognates include Erzya атякш (aťakš). куара • (kuara) voice, sound gossip, rumor (dialectal) cry, shout, yell, call пуны • (puny) dog From Proto-Permic *pön, from Proto-Finno-Permic *penä. Cognates include Eastern Mari пий (pij) and Kildin Sami пе̄ннэ (pienne). Permic cognates include Komi-Zyrian пон (pon) and Komi-Yazva пун (pun). гурт • (gurt) village home From Proto-Permic *gɔrt, borrowed from an Iranian language (compare Persian کرت (kart) and Sanskrit गृह (gṛha)). Cognates include Komi-Zyrian горт (gort) and Komi-Permyak горт (gort) капка • (kapka) gate, small door in a fence Compare Tatar капка (qapka) and Chuvash хапха (hapha). урам • (uram) street Compare Chuvash урам (uram) and Bashkir урам (uram). Cognates include Eastern Mari урем (urem).

All Commercials by Roy Andersson

Circa 1952 Sámi languages (/ˈsɑːmi/ SAH-mee), in English also rendered as Sami and Saami, are a group of Uralic languages spoken by the Sámi people in Northern Europe (in parts of northern Finland, Norway, Sweden, and extreme northwestern Russia). There are, depending on the nature and terms of division, ten or more Sami languages. Several spellings have been used for the Sámi languages, including Sámi, Sami, Saami, Saame, Sámic, Samic, and Saamic, as well as the exonyms Lappish and Lappic. The last two, along with the term Lapp, are now often considered pejorative.

Artist Juice Leskinen Grand Slam Release Date 1991 Album Taivaan kappaleita ”Siniristiloppumme” on Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama kappale vuodelta 1991. Se sisältyi Juice Leskinen Grand Slamin albumiin Taivaan kappaleita, ja se ilmestyi myös singlenä (B-puolella ”Action!!!”). Kyseessä oli tuplasingle, jonka toisella levyllä olivat ”Pienestä pitäen” ja ”Daisarit”. Kappaleen esittävät Juice Leskinen (laulu), Anssi Tikanmäki (syntetisaattoriefektit, syntetisaattoriperkussiot ja taustalaulu), Ila Loueranta (taustalaulu), Jari Yliaho (sähkökitara ja taustalaulu), Antti Tammilehto (basso ja taustalaulu), Vesa Sytelä (rummut, scratching ja taustalaulu), Toni Lähteenmäki (taustalaulu), Puntti Valtonen (taustalaulu) ja Henrik Perelló (viulu). Sovituksen on tehnyt Anssi Tikanmäki. ”Siniristiloppumme” on Juice Leskisen kannanotto 1990-luvun alun ajankohtaisiin poliittisiin asioihin ja Suomen ensimmäiseen rap-aaltoon. Siinä lainataan sekä Yrjö Kilpisen ”Lippulaulua” (joka alkaa sanalla Siniristilippumme) että Pääkkösten ”Eläinrääkkäystä”-kappaletta. [Urho] Kekkonen hiihti Kekkonen kalasti Nyt se on Kekkonen riisuttu alasti! Olemme tässä nyt oivaltamassa Että on valtio huonossa jamassa Raitti on ruskeena ryssää ja japsia (Somalia armasta kotikylän lapsia) Saattaisi hyvinkin vointimme vähetä Ellemme paluupostissa lähetä kaappareita pitkin Siperian mettiä Ne kun on neukkujen njet-settiä (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Hallitus hoitaa hättää (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Malttia, Baltia, malttia, Baltia Vaikka jo Puolassa risti on valttia Suomi on taikina, Karjala hiivana Siitä ei luovu Iivana viivana Demarin yllekö haalari? Hm... (Ja se oolannin raha oli...) markka vai taalari? Salkulle jatke syntymänynnystä Kompastuu kun ylittää uutiskynnystä (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Mikä mikä mikä mikä mättää? (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Svengitön säpinä on sydänaloissa Tanssivat kengät väärissä jaloissa Herra ja narri Herra ja narri Herra ja narri Holkeri [Harri] (Turpa kii agitaattori!) Sinistäkö, valkostako, paskasen harmaada? Rannalla ruostuu Wärtsilän armaada (Tule apuun, vanja! Tule apuun vanja! Hallitus tulee! Hallitus tappaa!) Hallitus istuu Hallitus ei kommentoi vaan hallitusti rappaa (Hallittu rakennemuutos!) Paatos ja puutos ja kiitos ei (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Kissojen tavalla tiivillä kerällä tahdomme loikoa Euroopan perällä Tahdomme turvetta seipäälle haalia Meillä ei syödä hapanta kaalia Kattokaas vähän - Vetelin Ahoa [Esko] Ettei se vallan latvasta lahoa Nykyajan nuori on kauhea penska Sille kun kelpaa ranska ja svenska (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Ei saa heitteille jättää (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Eläköön Suomi ja Åland ja Sulo! [Aittoniemi] Ja Br-br-br-br-br-br-br-br-br-br- (Der, Die Das Gott ist unser Burg Und kräftig, sicher, every Day) Br-br-br-br-br-br-br-br-br-br-br- Bruttokansantulo!

Production year: 1993 Duration: 1.30.18 YT: The Baltic University Programme https://youtu.be/q9jacOKas5I?si=D0PF--81gGspAjsH. Project Director: Lars Rydén Producer: Uffe Wikström Technical coordination: Roine Modigh, Teracom Scientific coordination: Charles Westin Charles Westin, Assoc. Prof. Stockholm University Wladimir Kokko, Dr, St Petersburg University Liucija Baskauskas, Prof., California State University Sven-Olof Lindquist, Dr, Director, Gotlands Museum Gun Westholm, Vice Director, Gotlands Museum Ilse Lokhmanis, University of Latvia Rimantas Jankauskas, Vilnius University Kalevi Wiik, Turku University Tatyana Petrova, St Petersburg University Helena Federova, Kaliningrad State University Lennart Tegborg, Uppsala University Kurt Genrup, Umeå University

Animaatiosarja, Ateljé Seppo Putkinen 1989-91 🇸🇪 Gudar, trollkarlar och vidunder SVT:n suoratoistopalvelussa Taruja Pohjolan jumalista (ruots. Gudar, trollkarlar och vidunder) on yhteispohjoismaisella rahoituksella tehty suomalainen animaatiosarja, joka perustuu pohjoismaiseen mytologiaan. Sarjan käsikirjoitti ruotsalainen Maj Samzelius, ja se animoitiin liperiläisessä Ateljé Seppo Putkinen -studiossa. 24-osaisen sarjan neljä ensimmäistä jaksoa perustuivat suomalais-ugrilaisten kansojen taruihin ja niissä käsiteltiin muun muassa taivaanjumala Numia ja karhun syntyä. Seuraavat kolme jaksoa perustuivat Kalevalan kertomuksiin, ja niissä esiintyivät Väinämöinen, Ilmarinen, Joukahainen ja Louhi. Sarjan loput jaksot keskittyivät skandinaaviseen mytologiaan, ja niissä esiteltiin aasajumalten seikkailuja. Muun muassa Odin, Thor, Loke, Siv ja Freija esiintyvät sarjassa. Sarjaa esitettiin YLE TV1:llä keväällä 1993 perjantaisin, ja uusintana Veturi-lastenohjelman yhteydessä torstaisin. Pääosissa Suomi Markku Toivanen, Annikki Limatius 🇸🇪 Anders Beckman source: Animaatiosarja Taruja Pohjolan Jumalista, Ateljé Seppo Putkinen 1989-91 https://youtu.be/nFfMkZoAvks?si=jcZ32_LukV9cZlrv.

Historien om estlandssvenskarna - Eestirootslaste ajalugu Film „Det Försvunna Landskapet — historiet om estlandssvenskarna” (“Kadunud maastik — eestirootslaste ajalugu”) annab läbilõike eestirootslaste ajaloost nelja teema kaudu: päritolu, rahvuse kujunemine, põgenemine ja tagasitulek. Filmis on kasutatud palju arhiivikaadreid, samuti intervjuusid ajaloolaste, ekspertide ja eestirootslastega. Filmi autor on omal ajal Rannarootsi muuseumis praktikal olnud soomerootslasest ajaloolane Aapo Roselius, kes ütles, et valis filmi teemad, mis teda ennast kõige rohkem huvitavad. Filmen "Det Försvunna Landskapet — historiet om estlandssvenskarna" ger ett tvärsnitt av estlandssvenskarnas historia genom fyra teman: ursprung, medborgarskapsbildning, flykt och återvändande. Många arkivmaterial har använts i filmen, liksom intervjuer med historiker, experter och estlandssvenskar. Filmens upphovsman hade en gång i tiden en praktikplats på Rannarootsi museum hos den finlandssvenske historikern Aapo Roselius, som berättade att han valde de teman i filmen som intresserar honom mest. https://estonianworld.com/life/minority-report-plight-estonias-ethnic-swedes/ https://en.wikipedia.org/wiki/Estonian_Swedish

Jankovics Marcell was born on 21 October 1941 in Budapest, Hungary. He died on 29 May 2021. 2011 animated film by Marcell Jankovics. The film went into production in 1988 but encountered difficulties as the production model for Hungarian cinema changed. The segments were financed individually and sometimes exhibited independently at film festivals and on Hungarian television. After 23 years in production, the finished film premiered in 2011. The film is based on the 1861 play The Tragedy of Man by Imre Madách. #shorts #Jankovics #TheTragedyofMan #Hungarian #animated #film

In this dreamlike Hungarian folk myth, a horse goddess gives birth to three powerful brothers who set out into the Underworld to save three princesses from three evil dragons and reclaim their ancestors' lost kingdom. Director Marcell Jankovics Writers László György Marcell Jankovics The movie is a pastiche of many similar Hungarian and Eurasian folk tales and owes much to the myths of ancient Magyars, Scythians and Avarians. According to the Hungarian Ethnographic Lexicon, there are at least 50 different forms of this story, but the film was mostly based on "Fehérlófia" (as penned by poet László Arany) and "Fanyüvö, Vasgyúró, Hegyhengergetö" (by Gyula Illyés). One common criticism against the film is that the story, characters and its perceived messages are different from Arany's version of Fehérlófia. Director Marcell Jankovics confirmed that his aim wasn't to make a faithful adaptation of any single fable, but to create his own version. Most of the differences between the versions are detailed in the movie's FAQ section, but here are some notable ones: In Arany's version, Fehérlófia (Son of the White Mare) and Fanyüvö (Treeshaker or Treetearer) are separate characters, and Fehérlófia kills all three of his servants, including the weak Fanyüvö at the end for their betrayal. In Illyés's version, Fanyüvö is the powerful main hero who only has two companions whom he spares at the end, but he has human parents. The film meshes these two into one and even combines their names: Fanyüvö Fehérlófia. Jankovics stated he had based the characters more on the story's second version because he believed viewers would be bored if each task had to be repeated four rather than three times. Other differences include expanding on the backstory of the world, its rulers, the princesses and the dragons, and combining the fable with the myth of the World Tree. In most other versions of the tale, none of these have any background. The film's first 14 or so minutes are not part of the stories, this scene was a unique addition. In the film, Fehérlófia's parents are deities, the Rain King and the Snow Queen, and the Hétszünyö Kapanyányimonyók (Seven-Hearted Lobahobgoblin) is the King in disguise. The folk tales contain no such connotations; the Goblin is a villain, and the King is a human unrelated to the main characters. Depending on the version, the hero's mother is either a human woman or a horse without an explicit backstory, though sometimes, she's a cow or a sheep. Certain scenes or quotes were also taken from other versions of the tale. In specific, the scene of Vasgyúró (alternatively named Ironkneader, Ironrubber or Irontemperer in English) forging a sword for Fanyüvö adapts the creation scene of Vasgyúró's ax that was left out from the film.

(1975) Veijarikomedia helsinkiläisen satamajätkä Jönni Lumperin seikkailusta miljonäärien ja keinottelun maailmassa. Elokuva, pitkä fiktio, Suomi Jukka Sipilä , Ohjaaja ; Hannu Kahakorpi , Ohjaaja 1975 Erkki Pajala , Jönni Lumperi Hannu Kahakorpi , Hankku Eira Sirola , Makkara-Liisa Georg Backlund , Jöns Lundberg Paavo Pentikäinen , Nuutinen Tauno Palo, Eversti Porhola (Elokuva oli Palon viimeinen) Oiva Lohtander, Paapuri Kapo Manto , Selostaja Pekka Suhonen , dramatisointi Hannu Kahakorpi , televisiosovitus Jukka Sipilä , televisiosovitus KIRJA : Lassila, Maiju (1916) https://www.doria.fi/handle/10024/100539

"Liivin lauluja" (1975), väitöskirja, ensimmäinen liiviläisille omistettu elokuva Latviassa toisen maailmansodan jälkeen Līvõ lōlod (Lībiešu dziesmas) (Andris Slapiņš, 1975) Livonian songs The first film dedicated to Livonians in Latvia after World War II. Thesis of Andris Slapiņš All-Union State Institute of Cinematography. Author, director, cameraman - Andris Slapiņš. Pirmā lībiešiem veltītā filma Latvijā pēc II pasaules kara. Andra Slapiņa Vissavienības Valsts kinematogrāfijas institūta diplomdarbs. Autors, režisors, operators- Andris Slapiņš. orig: https://youtu.be/mB1NiYumNcw?si=pzna3hpwj9BYckuO.

Suomen kieli on syntynyt monen muuttoliikkeen seurauksena https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/10/arkeologia-kielitiede-ja-geenitutkimus-selvittavat-suomalaisten-alkuperaa Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää ...Ongelmatonta eri tieteenalojen tiedonsirujen yhdistäminen ei ole. Arkeologiset kulttuurialueet ovat tavallisesti kerrostuneita niin, että ne sisältävät monia eri suunnista peräisin olevaa kulttuuriperintöainesta, minkä vuoksi tutkijan on sen perusteella käytännössä mahdotonta sanoa jotain kielellisestä tilanteesta. Kielitiedekään ei täysin paljasta historian hämärässä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi kielenvaihto ei aina edellytä valtavaa maahanmuuttoa, koska se on pikemmin sosiaalisesti motivoitunut kuin väestömäärän ylivoimasta johtuva ilmiö; historiasta tunnetaan useita tapahtumia, joissa vähemmistön kieli valtaa alueen. Genetiikka kertoo lahjomattomasti nykysuomalaisen geenien alkuperän, mutta ei paljasta esimerkiksi aikoinaan alueelle siirtyneen uuden väestöryhmän kulttuurisia vaikutuksia. Geenitutkimus voi todistaa väestöryhmän katoamisen tai sulautumisen, mutta ei esimerkiksi kielen esihistoriaa. Geenit ja kulttuurit eivät siirry aina yhtä matkaa. Tarton yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtajan #Valter #Lang in teos #Homo #Fennicus kahlaa läpi itämerensuomalaisen esihistorian tutkimuksen. Langin kirja perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja.

Nikolai #Roerich (syntyjään Nikolai Konstantinovitš #Rerih, ven. Никола́й Константи́нович #Ре́рих, 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1874 Pietari – 13. joulukuuta 1947 Kullu, Intia) #Lähtin minä Läkköiläh. Sortavala @Viestit Karjala #shorts

Kyrillisten kirjainten salaisuus Venäjä ei ehkä olisi meidän silmissämme niin outo ja arvaamaton, jos ymmärtäisimme paremmin sen kieltä ja kulttuuria. Mutta kieltä oppiakseen täytyy ensin osata lukea kyrillisiä kirjaimia. Sen jälkeen venäjä on vain yksi indoeurooppalainen kieli muiden joukossa. Miksi venäjän kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla? Emeritusprofessori Arto Mustajoki Pasi Heikuran haastateltavana. Aristoteleen kantapää 22.2.2017 https://areena.yle.fi/podcastit/1-3889022. Alas kyrillisten kirjainten kielimuuri! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/23/alas-kyrillisten-kirjainten-kielimuuri. Slaavilaisia lainasanoja suomen kielessä https://blogulblog.wordpress.com/finlandezul-si-finlandeza-lui/epapuhdasta-suomea-finlandeza-alterata/slaavilaisia-lainasanoja-suomen-kielessa.

ja eteläviro ja joidenkin tutkijoiden mukaan aunus, joka useimmiten kuitenkin lasketaan yhdeksi karjalan päämurteista. ase (genitive aseme, partitive aset) bed From Proto-Finnic *asëin, possibly already Proto-Finno-Ugric *aśema – ultimately from Proto-Uralic *ëśe-. Cognates include Finnish asema (“station, location”), Erzya эзем (eźem, “place, bench”) and possibly Khanty ӑсәм (ăsəm, “pillow”) and Mansi осма (osma, “pillow”), as well as Estonian asuma (“to be located”). Derived terms asendama, asetsema, asu- Related terms asi, asima, asukoht, asuma, asutama, ese, selmet asja ajaja asju ajav, asju ajada oskav ning armastav inimene ihminen, joka osaa hoitaa asioita ja tekee sitä mielellään ma olen nii saamatu asjaajaja, et ma ei saa sellega lihtsalt hakkama olen niin saamaton, etten kerta kaikkiaan pysty hoitamaan tätä asiaa. asi Inherited from Proto-Finnic *acja (“matter, case”), which is of disputed origin: Possibly from both Proto-Uralic *ate and *-ja, from Proto-Uralic *-ja. Possibly from Proto-Finnic *asëdak (“to live”), from Proto-Uralic *ëśe-. Possibly borrowed from Proto-Germanic *(uz)andiją. haridus From harima +‎ -dus. education hari (genitive harja, partitive harja) comb, brush From Proto-Finnic *harja, related to Finnish harja. Derived terms harjama, harima, hambahari From hammas +‎ hari. toothbrush 🪥 hilja (comparative hiljem) late From Proto-Finnic *hilja, probably borrowed from Proto-Germanic *silāną. Antonym: vara hukkuma to die From Proto-Finnic *hukkudak, from hukk +‎ -uma. huvi (genitive huvi, partitive huvi) interest Borrowed from Finnish huvi, huvittaa. juures near, beside, at Maja juures on paar puud. There are a few trees near the house. juur (genitive juure, partitive juurt) root (part of a tree) (mathematics) root From Proto-Finnic *juuri. Cognate to Finnish juuri and Votic juuri. kaame ‹1› ‹adj› 1. surnukahvatu. a. (näo-, ihuvärvuse kohta). Nägu oli kaame nagu kooljal. Poiss oli näost kaame. Ta läks, muutus, tõmbus (näost) kaameks. Mehed olid hirmust päris kaamed. b. (harvemini valguse, eriti kuuvalguse kohta). Täiskuu kaame valgus. *Kollaste siidkardinate taga on kaame polaaröö .. L. Meri. kaabu (gen kaabu, part kaabut) (miesten) hattu, lierihattu kergitas kaabut – nosti hattua (tervehdykseksi) viltkaabu – huopahattu, vilttihattu kalju (genitive kalju, partitive kaljut) cliff, rock From Proto-Finnic *kallijo, from Proto-Germanic *hallijǭ. Compare Swedish häll and Old Norse hella. Cognate to Finnish kallio. nälg (genitive nälja, partitive nälga) hunger From Proto-Finnic *nälkä. hukka (not comparable) into ruin, into destruction, into death Mitu inimest said õnnetuses hukka. Many people died in the accident. (lit. "got into ruin") into a degenerated state, into a disorderly state Viinapudel tema hukka viiski. It was the vodka bottle that brought him down. hukk (genitive huku, partitive hukku) destruction, ruin, loss From Proto-Finnic *hukka, cognate to Finnish hukka and Votic ukkõ. ruum (genitive ruumi, partitive ruumi) place, location; space, room Borrowed from Middle Low German rûm, from Old Saxon rūm, from Proto-West Germanic *rūm. maasikas (genitive maasika, partitive maasikat) strawberry (colloquial) love bite, hickey From Proto-Finnic *mancik'as. Cognate to Finnish mansikka, Karelian mandžoi and Veps manźikäińe. Possibly derived from mander (“continent”). Compare German Erdbeere and Latvian zemene, both from their respective words for earth. peen (genitive peene, partitive peent, comparative peenem, superlative kõige peenem) fine (of small pieces, small size) thin fine (of good quality) fancy From Proto-Finnic *peeni. Cognate with Finnish pieni. Derived terms peenendama, peenestama, peenike, peenus putka Borrowed from Russian бу́дка (búdka). From бу́да (búda) +‎ -ка (-ka), which former has been displaced by the suffixed formation fast and is from Ukrainian бу́да (búda), from Polish buda, from Middle High German buode = German Bude, from Proto-Germanic *bōdō as English booth. kennel, doghouse 🐶 booth, cabin, kiosk, box (very small building) (history) small police facility (during pre-revolutionary Russia) raamat (genitive raamatu, partitive raamatut) book Borrowed from Old East Slavic грамота (gramota), from Ancient Greek γράμματα (grámmata, “letters, writing”). Compare Finnish raamattu (“bible”). sularaha (genitive sularaha, partitive sularaha) cash (money in the form of notes and coins) From sula (“liquid, molten”) +‎ raha (“money”). lähteet: Viikon kieli: Itämerensuomalaiset kielet https://areena.yle.fi/podcastit/1-50414268. Estonian vocabulary käännetty [bing] Лексика эстонского языка [ru wikipedia] ´käännetty´ Viron pikakurssi Kari Vaisanen [@ vaikari] 👏 #Hannu #Reime #Viikonkieli #Ykkösaamu #Ulvi #Wirén

”Menestys panee pään pyörälle.” ”Isä aurinkoinen” Pravdassa 2.3.1930 julkaistun maatalouden kollektivisointia käsittelevän artikkelin otsikko. "Edu paneb pea rattale." Pravdas 2.3.1930 avaldatud põllumajanduse kollektiviseerimist käsitleva artikli pealkiri. #Valgus #Koordis #Kolhoosilaul #1951 #GeorgOts

Joensuulaistytön karjalankieliset kansanlaulut ihastuttivat Suomea vuonna 1967. Savolaisen folkin edustaja Esa Pakarinen kutsui hänet vieraaksi ohjelmaansa Esan studio. Heli Keinonen (s. 1943) aloitti julkiset esiintymisensä opiskeluaikanaan Turussa. Vuoden 1966 lopulla ilmestyi hänen menestyksekäs ensisinglensä Ajettih da tsiganaiset/Ruskie neitsyt, valgie neitsyt. Kansanlaulu Muamoni minuo tshakkai (Äitini minua moitti) kertoo tytöstä, joka ikävöi sodassa kuollutta sulhoaan. Jopa itäsuomalaisia murteita jokseenkin hyvin tunteva Esa Pakarinen on ymmällään karjalankielen kanssa. Muamoni minuo čakkai, miks miul on tiettoni. Ičehäi mie sen tiijän, hos kedäi suvaičen. Ičehäi mie sen tiijän, hos kedäi suvaičen. Suvaičen tiettuo mieles, suvaičen yksinäh. Eläs nagra, tiettoni, eläs armahani. Eläs nagra, tiettoni, eläs armahani. Jumal sinuo opastau ozattomaks suattau ozattomaksi suattau ozattoman mučoin ozattomaksi suattau ozattoman mučoin. Tapettih tiettuo voinal, lagiel pellol viruu. Zabastu ei parannuh, duumaičči vai minuo. Zabastu ei parannuh, duumaičči vai minuo. Olisgo linnun siivet, lendäzin tiettoin luo. Lendäzin, suazin tiediä, hos luuhuot keriäzin. Lendäzin, suazin tiediä, hot' luuhuot keriäzin. My mother judges me, Why do I have my dear. I know it myself, I know who I love. I know it myself, I know who I love. I love my dear in my mind, I love him only. Don't you laugh my dear, Don't you laugh my love. Don't you laugh my dear, Don't you laugh my love. God guides you gives misfortune gives misfortune to the misfortunate young wife gives misfortune to the misfortunate young wife. My love was killed in the war, he's laying on an open field. Not being healed at the reserve, he only thought of me. Not being healed at the reserve, he only thought of me. Wishing I had the wings of a bird, I would fly to my dear. I'd fly and find out, pick up the bones. I'd fly and find out, pick up the bones. https://lyricstranslate.com/en/heli-keinonen-muamoni-minuo-cakkai-lyrics.html. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/20/heli-keinonen-muamoni-minuo-tshakkai. #Karjalan kieli #Карельский язык #Karelian Language

Over the course of 25 years Lennart Meri's life and creative works were closely linked with Estonian film production. "Dances for the Milky Way" follows Lennart Meri's film quests since 1964 when he was invited to work as an script editor for Tallinnfilm, where he would quite soon become the key person for planning Estonian-Finnish film co-operation. "Dances for the Milky Way" details the stories of the makings of Lennart Meri's anthropological documentaries on Finno-Ugric peoples, such as "The Waterfowl People" (1970), "The Winds of the Milky Way" (1977), "The Sounds of Kaleva" (1986), "The Sons of Torum" (1989) and "The Shaman" (1997). The film contains many photos of film expeditions, excerpts from TV and radio programmes with interviews of Lennart Meri, video footage from his personal camera, unused footage of Lennart Meri's films, correspondence, archive documents, etc. The film also touches the international documentary project "The Boat", which was never made because of the reluctant nature of the Soviet film's red tape, as well as some other uncompleted film ideas of his. Lennart Meri (1929-2006), a writer and a filmmaker, was elected twice the President of the Republic of Estonia, in 1992-2001. Director Jaak Lõhmus original and more Viru vinge @: https://youtu.be/9MSdTqN2mjw?si=y2k7LrlG6cMkfOWI.

Juicen kirjasto (kohde 1) Juicen tahto oli, että hänen kotikirjastonsa sijoitetaan hänen kuolemansa jälkeen palvelutalo Viola-kotiin, joka sijaitsee Juicen viimeisen kodin lähellä Tampellan alueella. Juice halusi, että hänelle rakkaat kirjat pysyisivät yhtenäisenä kokoelmana. Toive toteutui Reino ja Aino Kotikenkä Oy:n avulla. Yhtiö osti kirjakokoelman Juicen perikunnalta ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juicen kirjallista makua ja kiinnostuksen kohteita valottavat kirjat on sijoitettu Viola-kodin kokous- ja juhlatilaan, joka on saanut nimekseen Juicen kirjasto. Kirjoja ei lainata, mutta niihin voi valvotusti tutustua. Tammerkosken maisema (kohde 2) Kun Tampellan aluetta ryhdyttiin muuttamaan teollisuuskäytöstä asuinkortteleiksi, Juice kiinnostui seudusta ja varasi itselleen asunnon osoitteesta Turpiininkatu 2. Hän oli syntynyt Jukajoen varrella Juankoskella ja koki virtaavan veden aina itselleen kaikkein tärkeimmäksi luonnonelementiksi. Asuminen aivan Tammerkosken tuntumassa tuntui siksi mukavalta. Kotiutumista Tampellan alueelle auttoivat myös kosken rannassa sijaitsevat vanhat punatiiliset tehdasrakennukset, jotka toivat Juicen mieleen hänen lapsuudenmaisemansa Juankoskella. Entinen Tampereen kieli-instituutti (kohde 3) Juice pääsi vuonna 1970 opiskelemaan Tampereen kieli-instituuttiin, joka toimi entisessä kauppaoppilaitoksessa. Juice menestyi loistavasti pääaineessaan englannissa, mutta ei valmistunut koskaan. Hän ei päässyt loppukokeisiin, koska ei ollut osallistunut riittävästi sivuaineensa saksan opintoihin. Tekstinteko ja musiikki olivat jo viemässä miehen, joka verrytteli tulevaa uraansa varten soittamalla opiskelijabileissä. Juice ja kieli-instituutissa niin ikään opiskeleva Vesa Majanen loivat Suomen ensimmäisen rock-oopperan nimeltään Kummitäti. Tampereen Musiikki (kohde 4) Coitus Int -yhtyeen alkuperäiset jäsenet olivat opiskelijapoikia, joiden varat eivät riittäneet äänilaitteisiin. Kun joukkoon liittyi päivätyössä käyvä Pentti Penninkilampi, hän toi mukanaan sentään yhden vahvistimen. Puutteellista äänikalustoaan Coitus Int paikkasi vuokraamalla ja lainaamalla sitä Tampereen Musiikista, missä myyjänä oli tuolloin Mika Sundqvist. Muusikkonakin tunnettu Sundqvist ryhtyi sittemmin studionomistajaksi. Hänen MSL-Studiossaan Juice äänitti enemmän musiikkia kuin missään muussa studiossa. Ylioppilastalo (kohde 5) Coitus Intin alkuperäisjäsenet esiintyivät aluksi opiskelukavereilleen. Juice Leskinen ja Max Möller opiskelivat kieli-instituutissa, Mikko Alatalo ja Harri Rinne tiedotusopin laitoksella. Laajemman yleisön yhtye kohtasi ensimmäisen kerran Tampereen ylioppilastalolla keväällä 1973. Alatalo ja Rinne lähtivät kohta omille teilleen ja Juice täydensi muilla miehillä orkesterin, jonka alkuperäisen nimen Los Coitus Interruptus levy-yhtiö lyhensi Coitus Intiksi. Sekä sille että muille manserock-bändeille ylioppilastalo oli pitkään keskeinen esiintymispaikka. TV1:n vuonna 1974 tekemässä dokumentissa Erään sävelmän synty Coitus Int esittää ylioppilastalolla Alatalon säveltämän ja Leskisen sanoittaman Odysseus-kappaleen. Ohjelma on Ylen Elävässä arkistossa. Tillikka (kohde 6) Kun Juice muutti Tampereelle, Tillikka oli jo vuosia ollut Tampereen keskeinen opiskelija- ja taiteilijaravintola. Pöydissä riitti juttua ja ravintolan pianon ääreen suuntasi usein joku asiakas. Varsinkin Teatterikesän aikana Tillikka saattoi olla kuin yhtä kabareeta: soitto soi ja laulu raikui. Juice istahti tähän ympäristöön luontevasti. Hänen pöytäseuranaan oli useimmiten soittokavereita, toisinaan muitakin taiteilijoita. Tampereella 1980-luvulla vuosia majaillut boheemi näyttelijä Matti Pellonpää istui usein Tillikassa kaverinsa Juicen kanssa. Harri Rinteen entinen asunto (kohde 7) Opiskelijat Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Harri Rinne ja Max Möller alkoivat 1970-luvun alussa harjoitella porukalla musisointia Harri Rinteen yhden huoneen ja keittiön opiskelija-asunnossa. Joukkoon liittyi sittemmin myös Pentti Penninkilampi, joka tuli ihan muista kuvioista. Hän oli töissä Valmetilla. Rinteen asunnossa tehtiin C-kasettinauhurilla äänitykset, jotka vuonna 1973 avasivat Coitus Int -yhtyeelle tien levytysstudioon. TV1:n vuonna 1974 tekemässä dokumentissa Erään sävelmän synty Rinne, Alatalo ja Leskinen keskustelevat Odysseus-kappaleesta juuri tässä asunnossa. Ohjelma on Ylen Elävässä arkistossa. Entinen Leena ja Pekka -ravintola (kohde 8) Raittiushotelli Emmaus muuttui vuonna 1982 hotelli Arctia Tampereeksi, jonka ravintoloissa tarjoiltiin myös alkoholia. Hotellin aulan tuntumassa sijainneesta Leena ja Pekka -ravintolasta tuli pian paitsi tamperelaisten muusikoiden tapaamispaikka myös bändien linja-autoasema. Juicen Grand Slam, Eppu Normaali, Popeda, Ilona ja myöhemmin myös Yö lähtivät vuosikausia keikoille tämän muusikoiden Aulabaariksi kutsuman ravintolan edestä. Juice oli Aulabaarin uskollisimpia asiakkaita. Baarin somisteena oli taiteilija Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä Juice-patsas sekä muuta muusikkoihin liittyvää rekvisiittaa. Aulabaarin paikalla on nykyisin hotelli Scandic Tampere Cityn ravintola Trattoria Il Centro. Tampere-talo (kohde 9) Uusia ajatuksia aina pulppuava Juice ja hänen niin ikään idearikas lähipiirinsä onnistuivat innostamaan Tampere-talon johdon metkaan hankkeeseen: uusi konsertti- ja kongressikeskus oli valmistumassa oikeastaan vasta loppukesäksi 1990, mutta jo 19.2.1990 siellä esiintyi Juice Leskinen 40-vuotisjuhlakonsertissaan. 22.2.2000 klo 20 Tampere-talossa alkoi Juicen 50-vuotisjuhlakonsertti, jossa muut artistit esittivät hänen tuotantoaan. Juicen viimeinen suuri konsertti tapahtui niin ikään Tampere-talossa: Mikko Alatalo ja Juice Leskinen eli Senaattori ja boheemi olivat lavalla 13.11.2004. Sen jälkeen Juicea kuultiin vain klubi- ja muilla pienimuotoisilla keikoilla. Juicen hauta (kohde 10) Juice on haudattu Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyyteen aivan Väinö Linnan ja Veikko Sinisalon tuntumaan. Hautamuistomerkki on kuvanveistäjä Timo Hannusen suunnittelema. Hannusen mukaan muistomerkki on saanut aiheensa Juicelle tärkeästä virtaavasta vedestä. Sinisalon hautakivi on niin ikään Hannusen suunnittelema. Linnan, Sinisalon ja Juicen muistomerkit muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka tervehtii Kalevankankaalle tulijaa. Juicen haudan esittely on Kalevankankaan hautausmaan nettisivuilla. Haudan sijainnin näkee myös paperikartalta, joka on jaossa hautausmaan porttien tuntumassa. Juicen Tampere -raitti kokonaisuudessaan sekä tekijätiedot: www.tampere.fi/juicen-tampere. Videon voi katsoa myös tekstitettynä ja lisää @ Kulttuuri Tampere https://youtu.be/Xf03LkA4zR4?si=ttpOm7YJXnxA0WNy.

"Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain". - Markus Kojo #Shorts #juhannusaatto #2008

original: It Oera Linda-boek - 1867 finster 23 https://youtu.be/FRK2qm9M7HU?si=UWMvbwSLx6qJw_1m. The Wurdboek fan de Fryske taal (WTF) The Corpus of Old Dutch is the collection of all texts in Old Dutch that served as source material for the Dictionary of Old Dutch (ONW). The texts originate from the period between 475 and 1200. Old Dutch is the collective term for several related dialects that – just like Old English, Old Frisian, Old Saxon, and Old High German – developed out of West Germanic around the beginning of the fifth century. It was spoken in an area that does not entirely correspond with the current Dutch-speaking region. Differentiating between Old Dutch, Old Saxon, and Old Frisian is sometimes difficult. https://ivdnt.org/corpora-lexica/corpus-oudnederlands/#corpus-of-old-dutch.

A (h)āvtë C cëkëtēk cëŋkē https://tynka.fi. čeavrēs čierrēkkē čoapčēs čormë čuovčë E ëlńë ëlpës J juomō K kāvšō keaδkē kolēs kuksē (s)kumppā kuomčë kuovčōrē kuvčā L lāmčē (s)lāppō lëvńē liškē loaδkō M muorë N noarvē nuorjō ńālë O ocëtēk P pāktē pëlsë piekkënjë pieŋkë puocëtēk S seapē sëvsëm šāpšë šuoδšō(j) T tāmmukkë https://yle.fi/a/3-7125724. tearmē tintē tivōtēk toalëtēk tuostōtēk V veapsē https://areena.yle.fi/podcastit/1-64241625. vuoδōjē vuonë vuornōtēk vuosŋōn Pohjoissaame suomi: hávda cahkat caggi čeavrris čearret čoavččis čorbma čuovža algŋa, aldna albas albbas ilbas juopmu gákšu geađgi golis guksi kuksa gumpe guovža kontija guovžur guvžá lávži lamtš lämcä láhppu lavdnji liiki liha loađgu muorra moere noarvi njuorju njálla naali ohcat bákti balsa biehkan biegga buohcat seahpi soovsâ šákša šapšâ duoršu dápmot tammukka dearbmi termä diddi divvut doallat duostut veaksi vepsi fuođˈđu vuotna vuodna vuordnut vuoskku vuoskun https://en.wiktionary.org/wiki/Category:Proto-Samic_terms_with_unknown_etymologies. https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/Sis%C3%A4llysluettelo:_Sanojen_etymologia. An Essay on Substrate Studies and the Origin of Saami - Ante Aikio https://www.academia.edu/4811770.

USSR Initialism of Union of Soviet Socialist Republics. SNTL Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto СССР • (SSSR) m (historical) Initialism of Сојуз на Советските Социјалистички Републики (Sojuz na Sovetskite Socijalistički Republiki, “USSR”)., a country in Europe and Asia Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14. toukokuuta 1955 Varsovassa Puolan kansantasavallassa Naton vastapainoksi ja nimellisesti uudelleen aseistautuneen Saksan liittotasavallan muodostaman uhan torjumiseksi. The Warsaw Pact (WP), formally the Treaty of Friendship, Cooperation, and Mutual Assistance (TFCMA), was a collective defense treaty signed in Warsaw, Poland, between the Soviet Union and seven other Eastern Bloc socialist republics of Central and Eastern Europe in May 1955, during the Cold War. source: Neuvostoliiton imperiumi | Tekstitetty suomeksi https://youtu.be/L3MKvDCj7Fs. #shorts #Geography #USSR #SNTL #CCCP