Suomi2030

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 13/17. Ilmastohysterian lopettaminen. Suomen rooli globaaleihin ympäristöongelmiin sekä ilmastoon on käytännössä olematon. Sen sijaan, maallamme on perinteisesti ollut korkea osaaminen usealla eri ympäristöteknologian saralla. Kenenkään lapsen tai nuoren ei tule kokea ahdistusta asioista, jotka eivät pidä paikkaansa ja joilla ei ole mitään merkitystä. Kansainväliset ilmastosopimukset eivät hyödytä Suomea, mutta niistä on paljon haittaa. Ei ole millään lailla perusteltua pidättäytyä näiden sopimusten piirissä. Suomalaisten ei tule huolehtia eikä stressata ilmastoon liittyvistä asioista, eikä tehdä mitään sellaisia uudistuksia, joissa ilmastoagendan rooli on millään lailla merkityksellinen.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 12/17. Maaseudun elinvoimaisuus. Maassamme on paljon hyödynnettävissä olevaa riistaa sekä peltoalaa, jota tulee arvostaa ja hyödyntää tehokkaammin ruoantuotantoon. Ilman maaseutujen merkitystä, ruoantuotantomme olisi vaarannettu. Meidän tulee hyödyntää entistä enemmän kotimaista tuotantoa, erityisesti maito- ja lihatuotantoa, joita ilman maaseutu köyhtyy ja näivettyy. Kansalaisten on hyvä tutustua paremmin ja konkreettisesti siihen, mitä maaseuduilla tapahtuu ja siitä, mistä maaseudun arki koostuu, mitä haasteita ja mahdollisuuksia maalla eläminen tarjoaa. Meidän tulee tukea myös muunlaista kehitystä vallalla olevan urbanisaation sijaan.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 11/17. Omavarainen maa-, metsä- ja vesitalous. Suomen ei tule missään olosuhteissa myydä kansallisomaisuuttaan eikä kriittistä infraa ulkomaiseen omistukseen, kuten kaivostyötä, metsiä ja vesistöjä, pohjavettä, sähköverkkoja, lentoliikennettä, maanteitä, rautateitä, energiantuotantoa. Suomen tulee myös olla kaikissa olosuhteissa ruokatuotannon suhteen omavarainen (riittävät varastot kaikissa tilanteissa). Olemme myös maailmanhuippuja metsien hoidossa, joten meidän ei tule kuunnella muiden maiden ”asiantuntijoiden” neuvoja metsien hoitamisesta. Me olemme itse asiantuntijoita tämän aiheen osalta.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 10/17. Vastuullinen journalismi ja tiedonvälitys. Suomalainen valtamedia on tällä hetkellä sellaisessa tilassa, jossa se jättää kertomatta kansalaisille tärkeitä asioita kotimaan ja ulkomaan rintamalta, vaikka tämä tieto olisi helposti saatavilla. Toiseksi, valtamedia soveltaa saatua tietoa tai osoitettua näyttöä liian yksipuolisesti, kun selkeästi asioihin liittyy tietoa, joka vaikuttaa lopputulokseen. Minkäänlainen tarkoituksenmukainen tiedon pimittäminen tai olemattomiin perusteisiin liittyvä suomalaisten vähättely ja syyllistäminen eivät kuulu kehittyneen sivistyvaltion agendaan. Suomalaisen median tulee olla puolueeton, objektiivinen ja vailla sellaista agendaa, mitä se tällä hetkellä omaa.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 9/17. Omista kansalaisista huolehtiminen. Nykyaikana Suomessa ei ole juuri lainkaan kansalaisjärjestöjä, liittoja tai muita toimijoita, jotka avustavat suomalaisia vähempiosaisia ja niitä kansalaisia, jotka ovat joutuneet taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen ahdinkoon erilaisten sääntöjen ja rajoitusten vuoksi. Suomalaisten on aika alkaa auttamaan toisia suomalaisia, sillä yhdessä pärjäämme paremmin näitä keinotekoisesti laadittuja muutoksia ja kehityksiä kohtaan. Sosiaaliset yhteisöt ja kontaktit ovat tärkeä tekijä maailmassa, jossa tietokoneet ja sosiaalinen media on tullut korvaamaan arkisen ulkoilman. Erityisesti vanhusten tulee saada palvelunsa siten, että he pärjäävät mahdollisimman hyvin eikä heidän tarvitse omaksua uutta ja turhaa teknologiaa tai ideologiaa.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 8/17. Humanitaarisen maahanmuuton minimointi. Suomi on jakanut erittäin suuria summia rahaa ulkomaille jo vuosikymmenten ajan. Tästä avusta, josta käytetään nimeä humanitaarinen apu, ei ole ollut millään tavalla sitä hyötyä mikä palvelisi sekä vastaanottajamaata että avun lähettäjää. Suurilla volyymeillä tapahtuva humanitaarinen maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa useilla tavoilla ja sillä on negatiivisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Suomea ohjaavat tällä hetkellä sellaiset kansainväliset sopimukset, joista on haittaa maallemme. Näin ollen on loogista, että Suomi eroaa tällaisista sopimuksista. Humanitaariseen maahanmuuttoon ei ole perusteita, Suomen rooli on rohkaista jokaisia ihmisiä ratkaisemaan ongelmansa omassa kotona. Kaikenlainen avustus, jossa Suomesta lähdetään noutamaan ihmisiä väärin perustein Suomeen, on loputtava ja tällaista ei tule edistää.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 7/17. Perinteinen perhemalli. Lapsi ja nuori voivat hyvin silloin, kun hänellä on sellainen perhemalli, joka koostuu isästä ja äidistä, isovanhemmista ja mahdollisista veljistä ja siskoista. Nämä identiteetit on myös tärkeä säilyttää, jotta voidaan kuvata todellisuutta parhaalla tavalla, sen sijaan että nimet ja termit koetaan jollain tavalla vanhoillisiksi ja korvataan ne kasvottomilla tunnistamattomilla termeillä. Tutkimusten mukaan lapset voivat paremmin silloin, kun heillä on perinteisempää järjestystä noudattava perhemalli, kuin sellaisissa tapauksissa joissa roolit ovat sekoittuneet.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 5/17. Yrittäjyyden ja työn tukeminen. Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja teollisuudesta ja korkealaatuisesta osaamisesta. Suurin osa tämänhetkisestä tarpeesta työmarkkinoilla liittyy perinteisiin fyysisiin töihin. Näitä ei kuitenkaan arvosteta ylhäältä-alas suunnatussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja työurien suunnittelussa. Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osalta siihen, että kansalaiset tekivät töitä ja saivat siitä myös monenlaista arvostusta. Työnteon tulee olla palkitsevaa sekä rahallisesti että arvostuksen kautta. Yrittäjyyttä on tuettava erityisesti byrokratian ja säännöstelyn vähentämisellä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mitä vähemmän yrittäjällä kuluu aikaa toisarvoisiin tehtäviin, sitä enemmän hän voi keskittyä arvon tuottamiseen, mikä on edellytys esim. työllisyyden parantamiseen.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 4/17. Korruption kitkeminen hallinnosta. Suomessa on tällä hetkellä toimijoita, jotka suuntaavat vero- tai velkarahoja Suomen ulkopuoliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, joka hyödyttää vain äärimmäisen pientä osaa kansasta. Rahat sekä resurssit tulee käyttää suomalaisten hyödyksi, mikään muu toiminta ei ole loogisesti perusteltua. Virkamies- sekä valtiontasolla on liian paljon hyväveli- ja hyväsiskoverkostoja, jotka eivät toimi rehellisesti ja avoimesti. Kansanedustajien ja virkamiesten tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten asioita, eikä hylätä maataan ja keskittyä palvelemaan ulkomaiden toimijoita. Erityisesti valtion virassa toimivat henkilöt ovat vastuullisissa tehtävissä, heidän tulee toimiva virkatehtävissään rehellisyyttä ja kunniallisuutta noudattaen. Ulkoministeriö jakaa valtavia summia hankkeisiin, joista on käytännössä katsoen nollahyöty. Tämänkaltaisen rahan tuhlaamisen on loputtava ja se raha on laitettava suomalaisia hyödyttävään yleishyödylliseen toimintaan.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 6/17. Turvallinen lapsuus. Viimeisinä vuosina suomalaisiin kouluihin on rantautunut mitä ihmeellisempiä opetussuunnitelmia ja oppimismenetelmiä, jotka eivät kasvata tai kehitä lasta ja nuorta, vaan saavat heidät entistä enemmän sekaisin sekä omasta identiteetistä että maailman tapahtumista. Koulujen rooli on opettaa lasta ja nuorta pärjäämään elämässä ja työmarkkinoilla, tarjoamalla opiskelijoille hyvät tiedot ja taidot perinteisissä oppiaineissa, kuten luonnontieteet, käsityöt, liikunta, kuvaamataito, kansalaistaidot, kielet jne. Mitään muuta ei tarvita sotkemaan hyvää kasvutarinaa. Myös katuväkivalta on räikeän yleistä ja liian usein siihen liittyy elementti, jossa etniset ryhmät toteuttavat väkivaltaa kantaväestön nuoria kohtaan. Myös sellainen väkivalta, johon ei liity kulttuurinvälistä yhteentörmäystä, on ilmiönä haitallinen ja vaatii paneutumista.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 3/17. Vahva maanpuolustus. Tilanne, jossa Suomi ulkoistaa maanpuolustuksen globaaleille toimijoille, ei ole kestävä eikä Suomen edun mukainen. Tämä johtaa eittämättä tilanteeseen, jossa on mukana muita intressiryhmiä, joilla on eri tavoitteet kuin Suomella ja suomalaisilla. Suomella on historiallinen menestystarina sodankäyntiin liittyen talvi- ja jatkosotaan. Tämä tunnustetaan monia suurvaltoja myöten. Yksi merkittävimmistä syistä menestykseen oli vahva maanpuolustustahto sekä yhtenäinen käsitys taistelun merkityksestä. Valitettavasti maanpuolustusmentaliteetin sekä fyysisten resurssien merkitystä ei olla korostettu viime vuosikymmeninä, päinvastoin molempia edellä mainituista on ajettu systemaattisesti alas. Kansallisen identiteetin heikentyessä myös kiinnostus oman maan ja sen kulttuuri-identiteetin puolustamiseen ja ylläpitämiseen on heikentynyt. Suomalaiseen maanpuolustukseen tulee laittaa resursseja ja mikä tärkeintä, suomalaisia tulee rohkaista kansallisen identiteetin puolustamiseen sisäistä ja ulkoista turvallisuusuhkaa vastaan. Suomalaisten ”isänmaan” tunnetta tulee kasvattaa ja kehittää, globalisaation sijaan.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 2/17. Oma valuutta ja käteisen käyttö. Suomen on erottava eurovaluutasta ja otettava takaisin oma valuutta, Suomen Markka, joka mahdollistaa itsenäisen ja riippumattoman valuuttapolitiikan. Käteinen raha on konkreettinen ja fyysinen maksuväline, ja se on perinteisesti tarjonnut kansalaisille vapauden maksaa ilman, että kukaan tarkkailee tai kontrolloi ihmisen kuluttajakäyttäytymistä ja toimintaa. Käteisen käytön suhteen ei perinteisesti ole ollut mitään ongelmia, eikä ole tulevaisuudessakaan. Digitaalisen rahan käytön edistäminen liittyy myös samanaikaisesti muun digitaalisen kulttuurin edistämiseen, joka puolestaan kehityksenä ei ole ongelmaton ilmiö, päinvastoin.

Suomi2030-kansalaisprojekti itsenäisen Suomen tavoitteeksi vuodelle 2030. Tavoite 1/17. Itsenäinen ja puolueeton Suomi. Itsenäisellä ja puolueettomalla Suomella tarkoitetaan sellaista valtiota, jossa Suomi sijaitsee myös kulttuurillisesti ja poliittisesti idän ja lännen välissä, osana Pohjoismaita ja kulttuurillisesti moninaista Eurooppaa. Suomi ei voi olla itsenäinen valtio ja suomalaisten edunvalvoja, mikäli maahamme kohdistetaan poliittista tai yhteiskunnallista vaikuttamista maan rajojen ulkopuolelta. Eikä maamme voi myöskään olla itsenäinen, mikäli meillä on johdossa tai virkamiestasolla vallassa olevia tahoja, jotka ensisijaisesti ajavat Suomen ulkopuolisten toimijoiden etua.

Projektin taustalla on joukko huolestuneita suomalaisia, joiden mielestä Suomea viedään nyt ennennäkemättömällä tavalla aivan väärään suuntaan. Olemme poliittisesti sitoutumattomia, tosin hyvin konservatiivisesti ajattelevia. Joukossamme on mm. yrittäjiä, opiskelijoita ja työntekijöitä ja olemme aivan tavallisia kansalaisia, jotka ovat syvästi huolestuneet Suomen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Tulimme siihen johtopäätökseen, että emme enää voi passiivisesti katsoa sivusta, miten Suomea ajetaan alas ja perinteisiä suomalaisia arvoja, etiikkaa ja moraalia mädätetään, vaan meidän on myös aktiivisesti tehtävä jotain. Sen vuoksi olemme käynnistäneet tämän kansalaisprojektin paremman tulevaisuuden toivoksi.